Vanhempien toivomia aiheita käsiteltiin kevään vanhempainfoorumissa 7.5.2019

14.5.2019 klo 10:35



Tapahtumassa oli paikalla vanhempia ja hyvä edustus kaupungin virkamiehiä ja asiantuntijoita. Keskustelua virisi tilaratkaisuista sekä Lapset puheeksi -menetelmästä. Seuraava vanhempainfoorumi tulossa jo syyskuussa, aiheena mm. inkluusio.

Kevään 2019 vanhempainfoorum oli tiistaina 7.5.2019 Kirkkotorin koulutuskeskuksessa. Aloitimme illan kahvittelulla. Oulun alueellisen vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Pirita Satomaa avasi tilaisuuden virallisen osuuden toivottamalla kaikki paikallaolleet tervetulleeksi, kiittäen yhteistyöstä ja vanhempien toivomien aiheiden ottamisesta käsittelyyn sekä kertomalla yhdistyksen toiminnasta lyhyesti. Oulun kaupungin Sivistys- ja Kulttuuripalveluista paikalla olleet henkilöt esittelivät itsensä, mukana illassa oli Perusopetus- ja nuorisojohtaja Marjut Nurmivuori, Pohjoisen alueen päällikkö Pirjo Koret, Varhaiskasvatusjohtaja Ulla Rissasen, Opiskeluhuollon suunnittelija Liisa Seppänen, Kehittäjäopettajien esimies Pauliina Kanervo ja Keskisen alueen päällikkö Leena Sankilampi. Tilaisuuten saimme mukaan myös Oulun kaupungin tila-asiantuntijan suunnittelija Kimmo Kääriäisen, joka kävi päiväkotien ja koulujen tilaratkisuja läpi tapahtuman lopuksi.

Sari Haapakangas Suomen Vanhempainliitosta kertoi tapahtuman alussa liiton roolista vanhempaintoiminnan tukijana sekä EPeLI hankkeen laajenemisesta valtakunnalliseksi. Illan arviointi-teemaan liittyen hän esitteli KESY-kortteja, ”kettu-peliä”, esimerkein. KESY, ”keskustelu symbolein”, mahdollistaa lapsen äänen saamisen paremmin kuuluviin kehityskeskusteluissa. Koska kortteja voi tehdä itse lisää, peliä voi käyttää myös keskusteluissa nuorten kanssa tai luovasti vaikka parisuhteen hoitamiseen. Ammatillisessa mielessä kortit ovat kuraattoreiden, psykologien ja perheterapeuttien käytössä. Katsoimme lyhyen videoin KESY-korttien käytöstä. Demo version korteista voi ladata Suomen Vanhempainliiton sivuilta https://vanhempainliitto.fi/wp-content/uploads/2018/08/KESY_tulostettava-A4.pdf ja koko materiaalin voi ostaa Valterin puodista https://www.valteri.fi/tuote/kesy-keskustelu-symbolein-sasy-samtal-med-hjalp-av-symboler/.

Seuraavaksi pureuduttiin ohjelman mukaisiin aiheisiin. Kustakin esittelystä ja virinneistä kysymyksistä ja keskusteluista löytyy muistiinapanoina tiivistelmä tämän uutisen lopusta. Tänä vuonna on tulossa vielä toinen vanhempainfoorum syksyllä, se on suunniteltu jo  heti syyskuulle. Eli päivänmäärä kalenteriin, syksyn vanhempainfoorum on alustavasti tiistaina 24.9 ja paikka mahdollisesti sama Kirkkotorin koulutuskeskus. Syksyn vanhempainfoorumiin toivottuja aiheita ovat hyvinvointikoulu ja hyvinvointipäiväkoti -konseptit sekä yhdenvertaisuuden ja inkluusion ilot ja surut Oulun koulu- ja päiväkotiarjessa.

Kiitos vielä kevään foorumin osallistuneille ja tervetuloa jälleen syksyllä vanhempainfoorumiin tärkeiden aiheiden äärelle!

Anna palautetta tästä kerrasta tai kerro toiveita tuleviin foorumeihin kotisivun palautteen kautta, anonyymisti tai nimellä.

 

 


Oppilas arvioijana ja arvioitavana nykykoulussa

Pauliina Kanervo, Kehittäjäopettajien esimies

 

OPS:n mukaan arvioinnin tulee olla

  • ohjaavaa ja kannustavaa
  • monipuolista
  • keskustelevaa ja vuorovaikutteista
  • opetussuunnitelman tavoitteisiin perustuvaa
  • vuosiluokille 6 ja 9 olemassa valtakunnalliset arvioinnin kriteerit (esimerkiksi arvosana 8= hyvä sisältäen kuvauksen ja kriteerit mitä vaaditaan arvosanan saamiseksi)

Arvionnissa huomioitava

  • itse- ja vertaisarviointi (tiedot, työskentelytaidot, käyttäytyminen)
  • esimerkiksi ”missä onnistuimme tänään, mitä voimme tehdä toisin ensi kerralla” (parityönä tai ryhmätöissä yhdessä tehtävä arviointi)
  • Oman työskentelyn arviointi-lomake
    • tehdään syksyllä, voidaan palata lomakkeeseen myöhemmin
    • kehitetty kielten opiskeluun, suunnitelmissa tehdä muihinkin aineisiin
    • arvioitavien asioiden nimeäminen olennaista (Harjoittelen vs Osaan)
  • Omien tavoitteiden mukainen opiskelu käytössä yläkoulussa ja lukiossa
    • Perustason tehtävät → Soveltavan tason tehtävät → Syventävän tason tehtävät
    • Eriyttävä opettaminen, opettajalle jää aikaa käydä perustason tehtäviä tukea tarvitsevien kanssa kun asian jo osaavat tekevät syventävän tason tehtäviä
  • Kokeiden rooli?
    • Koetilanne on oppimista varten
    • Testataan asioita, joita on harjoiteltu (oppilaat tietävät tavoitteet)
    • Mahdollisuus näyttää oma osaaminen (annetaan enemmän valinnan mahdollisuutta koetilanteessa, esim. ennen: kirjoita nämä kappaleen 10 sanaa englanniksi - nyt: kirjoita kymmenen sanaa jotka muistat kappaleesta englanniksi)
  • Monipuolinen arviointi
    • suulliset kokeet, kirjalliset kokeet
    • portfoliot, pari- ja ryhmätyöt
    • mielenkiinnon kohteiden huomioiminen
    • monialaiset oppimiskokonaisuudet, esim MoK-viikot
  • Oppimisen edistäminen
  • Oppimisen näkyväksi tekeminen
    • tavoitteet tehdään näkyväksi
    • mitä ja miten arvioidaan, mitä tasoja ja mitä minkäkin tason saavuttamiseen tarvitaan
  • Yhteistyö kotien kanssa
  • Lisätietoa opetussuunnitelmasta: https://www.ouka.fi/opetussuunnitelma

Kysymyksiä, keskustelua, kommentteja:

  • Kuinka paljon uuden OPS:n arviointimallia toteutetaan kouluilla, onko vielä koulukohtaista, opettajakohtaista? Vastaus Kanervo: OPS on tullut vuonna 2016 voimaan, toteutus vaihtelee vielä ja opettajille tarjotaan täydennyskoulutusta. Nurmivuori: Osalla kouluista ollaan innolla mukana, osaa kouluja vielä autetaan. Periaatteella vaikka pienin askelin, mutta paikalleen ei saa jäädä.
  • Arvioinnin muuttuminen vaatii myös vanhemmilta sopeutumista. Kuinka paljon kouluilla kerrotaan uudesta arvoinnista vanhemmille, vai tuleeko tieto pelkästään lapsilta koteihin?
  • Miten monialaisten oppimiskokonaisuuksien aiheet miten valitaan? Vastaus Kanervo: Voidaan esim oppilaskunnalla hyväksyttää, monia tapoja
  • Miten hiljaisten ääni tuodaan esiin, esim erityislapset? Vastaus Nurmivuori: Ensimmäistä kertaa opetussunnitelmassa on mukana myös Oppimisen ilo. Arvioinnissa peruslähtökohta on positiivinen pedagogiikka eli jokaisessa oppilaassa on joku vahvuus.
  • Miksi pitää koko ajan arvioida, eihän vanhemmatkaan jaksa jatkuvaa arviointia? Vastaus Nurmivuori: Nykyistä opsia pitää seurata ja käydä vuoropuhelua vanhempien ja lasten kanssa. Tarvittaessa tehdään korjausliikkeitä.

 

Lapset puheeksi -menetelmä

Liisa Seppänen, opiskeluhuollon suunnittelija, LP-menetelmä kouluttaja

 

Itse menetelmästä

  • Suomen Mielenterveysseuran alaista toimintaa ja menetelmä on copyright suojattu
  • Vaikuttavuuteen perustuva menetelmä (Kasvun tuki, Itla)
  • Oulun linjaus, LP menetelmää käytetään kaikissa lasten, nuorten ja perheiden palveluissa
  • Materiaali on avointa https://www.mielenterveysseura.fi/fi/kirjat/lapset-puheeksi-lokikirjat
  • Keskustelun voi käydä vain koulutetun kanssa
  • Koulutus 18 h (oppilashuolto), 12 h (opettajat)

Lapset puheeksi -menetelmä on kaksiportainen

  • 1 - Lapset puheeksi -keskustelu
    • kaksi tasavertaista keskustelijaa (vanhempi saa etukäteen lokikirjan)
    • vanhempi tuntee lapsensa ja nuorensa kotona
    • kasvattaja opettaja koulussa/varhaiskasvatuksessa
    • tehdään suunnitelma siitä miten lisätään vahvuuksia, miten tuetaan haavoittuvuuksia konkreettisten tehtävien avulla
  • 2 - Lapset puheeksi -neuvonpito
    • lapsen / nuoren ja perheen ympärille rakennetaan tukevaa verkostoa, arjen toiminnallisuus
    • sekä perheen omasta sosiaalisesta verkostosta että tarvittavista palveluista
    • eri toimijat sitoutuvat tukemaan konkreettisin teoin lapsen arkea
    • esimerkki. lapsella vaikeuksia tulla kouluun, vaikeuksia tehdä läksyjä, kertoo huoltajien riidoista (eroperhe)
      • mukana kuraattori, perhepalvelut (miettii mitä mahdollisuuksia tukea lapsen harrastusta), lapsi, äiti (lupasi rauhoittaa itsensä menemällä ulos, kun tunteet kuumenevat), isä, isän äiti (lupasi viedä lapsen autoajelulle jos lapsella tulee tylsää), äidin isä (lapsi tulee äidin isän lähellä olevalle työpaikalle iltapäiväksi)

Lapset puheeksi keskustelu tarjotaan

  1. Tutustumisen välineenä (1, 7 luokka)
    • vie eniten resursseja (ajallisesti yli tunnin)
    • ennaltaehkäisevä vaikutus suurin (yhteydenotto helpottuu myöhemmin, lapsesta löytyy vahvuuksia, joita opettaja ei ole tiennyt)
    • perheet tasa-arvoisessa asemassa
  2. Lapsen elämäntilanteen muuttuessa
    • mikä tahansa muutos: vanhempien, vanhemman / sisaruksen sairaus tai kuolema, toimeentulo, muutokset perhesysteemissä, kaverisuhteissa jne
  3. Huolen jo ilmetessä
    • lapsella on käyttäytymisen ja tai tunne-elämän vaikeuksia

Kysymyksiä, keskustelua, kommentteja:

  • Onko tilastoja kuinka paljon lapset puheeksi- keskusteluja on käyty? Vastaus Seppänen: Keskusteluja käyty koko Oulu melkein 1400, tarjottu 2500, neuvonpitoja ollut paljon vähemmän.
  • Miten opettajat ottaneet vastaan, ovatko kaikki käyneet koulutuksen? Vastaus Seppänen: Vajetta on vajetta vielä, noin 2000 käynyt koulutuksen.
  • Oavy kertoi Talvikankaan hyvinvointimessuilla tehdyn pikagallupin tulokset suurin osa ei tiedä mikä lapset puheeksi keskustelu on, mutta ne jotka käyneet keskustelun kokevat että se on hyvä asia varsinkin perheissä, joissa on haasteita. Esimerkiksi monilapsisessa perheessä keskusteluissa pystyy keskittymään vain yhden lapsen asioihin. Seppänen kertoi, että keskustelut käydään perheessä tarvittaessa jokaisen lapsen kanssa erikseen, heidät kohdataan yksilönä.
  • Mihin tarpeeseen lapset puheeksi-välinettä on lähdetty hakemaan? Vastaus: Pyritty saamaan yhtenäinen keskustelumenetelmä kaikkien vanhempien kanssa. Positiivinen pedagogiikka takaa vahvuuksien huomioimisen eikä keskitytä pelkkään huolipuheeseen niin kuin yleensä. Ei odoteta niin kauan, että ongelmat ovat päällä. Kun hyvinvointipalveluiden aikuinen asiakkaana, niin myös lapsi otetaan huomioon. Keskuisteluissa on otettava huomioon, että lapsi lähtisi voimaantuneena keskustelusta. Lapselle on tärkeää, että keskustelussa mukana olevat aikuiset tietävät perheen tilanteen ja syntyy luottamussuhde.
  • Sari Haapakangas korosti, että Lapset puheeksi-menetelmällä on yhtäläisyyksiä kesyyn. KESY:ssä voi nousta keskustelussa käytäviä asioita esiin, voisiko menetelmiä yhdistää, ottaa kortteja tueksi keskusteluun?

 

Päiväkotien ja koulujen tilakysymysten alueelliset tilannekatsaukset

Oulun kaupungin tila-asiantuntija Kimmo Kääriäinen

 

Koulujen ja päiväkotien remontit ja väistötilat, alueelliset suunnitelmat lähivuosille 2019-2020 (rakennushankkeet, uudishankkeet, peruskorjaukset)

Päiväkodit

  • Tilaelementit 2019 (7 lasta / 1 kasvattaja mitoitus taustalla) 3 neljän ryhmän päiväkotia (Ritaharju, Värtön päiväkodin koululle, Kisakentän päiväkodin tontille) (2 kerrosta, 2 ryhmää per kerros) , avataan elokuussa
  • 2019 Ylikiimingin päiväkoti uudiskohde, Ylikiimingin koulun yhteyteen tehtävä laajennus (pienet, isot, esiopetus)
  •  2019 Kuivasjärven päiväkoti uudiskohde, (5 ryhmää) tammikuu 2020 toiminnan aloitus, myös laajennettu ja iltakäyttö otettu huomioon (monitoimitila, sisäänkulut)
  • 2019-2020 Pikku-Ainon päiväkoti, peruskorjaus, Myllytulli Sivakan talossa,valmistuu kevät 2020
  • 2020 Pateniemen suuralueen päiväkoti, uudiskohde, 10 ryhmäinen, urheilukentän tontti, valoisa, ryhmät lähekkäin, monitoimisalissa ja juhlasalissa laajennettu käyttö. Hyvinvointipalvelut olleet mukana suunnittelussa, esimerkiksi neuvolapalveluiden pop-up palvelua suunniteltu
  • 2021-2022
    • Oulunsalon uusi päiväkoti 2021, Oulunsalon lukion yhteyteen
    • Hintan uusi päiväkoti 2021
    • Ainolan päiväkodin peruskorjaus 2021-2022
    • Uusi Ympärivuorokautinen päiväkoti 2022 (Heinätorin koulun yhteyteen)
  • Väistötiloina mm. Svaanin päiväkoti ja Sairaalanrinne. Rissanen: Vanhemmilta tulee palautetta, koska periaatteena on, että koko päiväkoti siirtyy kerralla. Yritetään tehdä aina toimintakauden alussa.

Kysymyksiä, keskustelua, kommentteja:

  • Miten on otettu suunnittelussa huomioon pullonkaulat kuten liikennejärjestelyt ja ulkoilumahdollisuudet? Vastaus: Saattoliikenne on haaste, mutta se otetaan suunnitelmissa huomioon. Ulla Rissanen: Oulun kaupungin tavoite kaikessa suunnittelussa on ottaa huomioon kohteiden lähestyttävyys kävellen ja pyörällä arkiliikunnan ja julkisen liikenteen käytön lisäämiseksi. Ulkoilumahdollisuuksia pyritään lisäämään jättämällä mahdollisimman paljon puita kohteiden rakentamisen yhteydessä turvallisuusasiat huomioonottaen. Hankeselvitysvaiheessa selvitetään miten voitaisiin hyödyntää lähialueita.Ulla Rissanen: Oulun kaupungin lähiliikuntapaikkasuunnitelman mukaisesti kaikkien päiväkotien ja koulujen pihat ovat alueen lähiliikuntapaikkoja.
  • Yksityisten päiväkotien kanssa yhteistyö? Ei tehdä yhteistyötä väistöasioissa. Yksityiset huolehtivat itse tiloistaan, mutta alussa ympäristöviraston mukana.
  • Millaista iltakäyttöä mietitty? Vastaus: Kevyttä liikuntaa (jooga, tanssi, ei palloliikuntaa), taloyhtiöiden kokouksia, alueen toimijoiden kokouksia. Vanhempainyhdistykset voisivat vuokrata tiloja, esim. perheliikuntavuorot. Pirjo Koret: Kokeiluja menossa varausjärjestelmän käytön helpottamiseksi.
  • Lapsiluku laskee, miten tämä näyttäytyy rakennuttamisen kannalta kun on päätetty rakentaa isoja yksiköitä? Ulla Rissanen: Hankeselvityksessä otetaan väestöennusteet aina huomioon. Varhaiskasvatuksen palveluiden piirissä olevien lasten määrä pysynyt samana tai noussut (75% lapsista varhaiskasvatuksen piirissä). Esimerkiksi Hintta – varauduttu Hiukkavaaran uuteen alueeseen.

Koulut

  • Jäälin koululle korvaavat uudistilat
    • Laivakankaan koulun laajennus, otetaan käyttöön 9/2019
    • Jäälin koulu 1-4 lk siirtyy Laivakankaalle
    • Jäälin koulu puretaan, asemakaavamuutos Jäälin koulu
    • Nimeksi tulee Jäälin koulu /monitoimitalo
  • Ritaharjun koululle uudet lisätilat
    • Yläkoululaisille 320 oppilaan koulu
    • Osa oppilaista kuljetettu tilojen puutteen vuoksi Hiukkavaaraan
  • Metsokankaan koululle uudet lisätlat
    • yläkoululaisille 350 oppilaan koulu
    • osa oppilaista kuljetettu Patamäen koululla
  • Jokikylän sivukoulusta luovutaan (siirtyvät Asemakylän koululle)
  • Salonpään sivukoulun nykyisistä tiloista luovutaan (väistötilat Patamäen koululla)
  • Leinonpuiston yksikön Tahkokankaan toimipisteen tiloista luovutaan (Leinonpuiston yksikön toimipisteissä korvaavia tiloja)
  • Pitkäkankaan koulun peruskorjaukset, väliaikaisjärjestelyt jatkuvat väistötilat Kapteenia vastapäätä oleva halli
  • Pohjankartanon peruskorjaukset, vain sisäisiä väliäikaisjärjestelyjä
  • Jokirannan koulu (väistötilat Kiimingiin kirkonkylällä, Jäälissä, Hiukkavaarassa)

Rakennusvaiheessa olevia kouluhankkeita

a) kaupungin erillisinvestoinnit:

  • Pohjankartano vaiheittaiset peruskorjaukset, C-osa
  • Tiernan koulun Leinonpuiston yksikön korvaavat uudistilat Toppilaan
  • Jokirannan koulun korvaavat uudistilat'
  • Niemenrannan koulun laajennus, rakentaminen alkaa kevät 2020

b) Tilapalvelujen peruskorjausohjelman hankkeet

  • Pitkäkankaan koulun vaiheittaiset peruskorjaukset. Syksyllä valmistuu D-osa + ruokalaosa, keväällä alkaa aula + auditorio
  • Paulaharjun koulu, ulkoikkunat ja -ovet
  • Takkurannan koulun pihakorjaukset

c) Vuokraushankkeet

  • Salonpään koulu ja päiväkoti, rakentaminen alkanee keväällä 2020

Kysymyksiä, keskustelua, kommentteja:

  • Mikä on Pateniemen koulun tilanne? Vanhempaininfossa on kerrottu kartoituksesta, mutta ei ole tässä mukana. Vastaus: Suunnitelma tehdään vuodeksi eteenpäin. Tulossa peruskorjaukseen, ei ole vielä vuonna 2020, on vasta kartoitusvaiheessa.
  • Sisäilmakartoitukset tehty Kiimikijoen koululla, liikuntasali, miksei mukana? Vastaus: Listassa onvat vain isot hankkeet. 
  • Marjut Nurmivuori: Yleinen periaate on, että sisäilmaongelmia ei yritetä peitellä. Sisäilmatyöryhmä tekee työtä. Kommentti yleisöstä: Kiiminkijoen koululla myös vanhemmat työryhmässä mukana, voisiko olla käytäntö? Nurmivuori Marjut: Asiasta hyvä saada kokemuksia. Oavy: Sisäilmaongelmat toimivat usein vanhempaintoimijoita aktivoivana tekijänä kouluilla.