Oulun kaupungin Sivistys- ja kulttuuritoimen vanhempainfoorumin yhteyshenkilöt, pohjoisen alueen aluepäällikkö Pirjo Koret ja varhaiskasvatusjohtaja Ulla Rissanen, toivottivat vanhemmat ja yhteistyökumppanit tervetulleiksi iltaan, joka aloitettiin kahvittelulla.

Ulla Rissasen alustuksen jälkeen koulupoliisi Merja Rasinkangas kertoi kiusaamisesta koulun arjessa. Tekstissä sisältö on listauksissa pääosiin alustuksesta, mutta mukana on myös illan aikana kommenteista esiin nousseita huomioita.

Koulupoliisin työ

Koulupoliisi toimii matalan kynnyksen palveluperiaatteella. Liikennekasvatus on enää vain pieni osa valistustyöstä, pääpaino on siirtynyt laillisuuskasvatukseen. Koulupoliisi osallistuu pitkään kestäneiden ja vaikeiden koulukiusaamistapausten selvittelyyn ja sovitteluun. Koulupoliisi saa konsultaatiopyyntöjä, selvittää kouluissa tapahtuneita rikoksia, ottaa yhteyttä huoltajiin ja on mukana palavereissa. Koulupoliisi tekee yhteistyötä lastensuojeluviranomaisten ja nuorisotoimen kanssa sekä Oulun poliisilaitoksen nuorisorikosryhmän kanssa.

Koulujen haasteita:

• Koululuokat on suuria. Tulevaisuus näyttää mikä vaikutus on uusilla luokkahuoneettomien kouluilla.
• Tukea vaativat ja erityisoppilaat integroidaan luokkiin ilman riittävää määrää kouluavustajia
• Välituntivalvonta ei kata kaikkea
• Piilokiusaaminen
• Vanhemman vastuu -> auktoriteetti? Lapset tarvitsevat rajoja ja rakkautta. Rasinkangas pohtii mikä on suosittujen videopelien vaikutus? Lapset nukkuvat liian vähän, josta seuraa matala ärsytyskynnys. Hermo menee helpommin. Vanhemmuus hukassa? Luokissa on lapsia, jotka eivät tee läksyjä. Vanhemmat eivät ehdi kysellä läksyjen perään esim. pitkien työpäivien takia. Lapset ovat pitkiä aikoja yksin kotona, luotetaan liikaa, että lapsi hoitaa itse asiat.
• Koulun kasvatusvastuu lisääntynyt
• Kuraattoreita ja terveydenhoitajia on liian vähän, tavoitettavuus?
• Koulusta riippuen vapaa-ajalla tapahtuneet asiat rajataan usein koulun vastuun ulkopuolelle

Koulujen keinoja:

• Puhuttaminen, yhteys kotiin, poisotto-oikeus
• KiVa-koulu koetaan usein hitaaksi monine portaineen
• Luokan hyvä ryhmäyttäminen, tunnekasvatus, luokkahenkeen panostaminen yhdessä vanhempienkin kanssa

Kiusaamisen rikosnimikkeet:

• Kunnianloukkaus (homottelu, huorittelu, haukkuminen)
• Pahoinpitely
• Näpistys
• Vahingonteko (kenkien piilottaminen)
• Laiton uhkaus (mä tapan sut…)
• Viestintärauhan rikkominen
• Identiteettivarkaus
• Seksuaalinen häirintä
• Uutena rikospykälänä tullut: vainoaminen (viestit, uhkaa, seuraa, tarkkailee)
• Kohdistuu myös koulun henkilökuntaan

Sosiaalinen media (WhatsApp, Snapchat, Instagram …)

• Aiheellista keskustella ikärajoista ja valvoa sosiaalisen median palveluiden käyttöä
• Alkoholin välitysviestit

Sosiaalisen median sovelluksissa olevat ikärajat ovat ohjeellisia ja toimittajan määrittelemiä. Nykyisin se on useimmissa 13 vuotta. Vanhemmilla on vastuu lasten puhelimen ja sovellusten käytöstä, perätään keskustelua ja lapsen sosiaalisen median käytön valvomista. Lastensuojelulakiin vedoten vanhemmalla oikeus valvoa mitä lapsi sosiaalisessa mediassa puuhailee.

”Jos kyseessä saman koulun oppilaat – kyllä kuuluu koulullekkin, vaikka kiusaamistapaus olisi tapahtunut somessa tai vapaa-ajalla” sanoo Rasinkangas.

Tämän päivän ilmiöitä koulupoliisin näkökulmasta:

• Some mahdollistaa kiusaamisen 24h koulussa ja vapaa-ajalla
• Fyysinen väkivalta ja uhkailut ovat lisääntyneet ja kohdistuvat myös koulun ja päiväkotien henkilökuntaan
• Tilastot osoittavat Oulussa, että alakoululaisten tekemät pahoinpitelyt lisääntyneet
• Näpistykset
• Lapset katsovat pornoa kännykästään
• Tupakointi, nuuska (jo 4.-lk oppilaat myyvät nuuskaa), päihteet (päiväkännit yleistyneet)
• Kannabiksen polttajat, nuorin kannabiksen käyttäjä ollut 12-vuotias, ysiluokkalaisten myyntirinki
• Koulualueelta poistumiset yleistyneet, tunneilta poissaolot
• Turvattomuuden tunne näkyvää

Rasinkankaan mielestä perhetyöntekijöitä tarvittaisiin enemmän. Lapsilla olisi hyvä olla pienestä pitäisin joku harrastus, johon purkaa ylimääräistä energiaa.

Tiiviit ohjeet oppilaille:

1. Älä käy toiseen henkilöön kiinni
2. Älä nimittele tai uhkaile tai muutoin kiusaa
3. Älä hajota mitään
4. Älä ota toisen omaisuutta luvatta
5. Harkitse mitä kuvia / videoita laitat nettiin

Vesa Ilola käytti puheenvuoron "kiusaaminen"-sanan käytöstä, se haluttaisiin korvata "väkivalta"-sanalla, kiusaamiskyselyt ovat hyvinvointikyselyitä jne. Pitääkö klisee ’uhri vaihtaa koulua’ paikkaansa. Rasinkankaan mukaan kiusaajan koulun vaihtaminen on tehty vaikeaksi ja jos vanhempi vastustaa siirtoa, sitä ei tehdä. Pirjo Koret kertoi, että perusopetuslaista puuttuu selkeä kohta asiasta. Kiusaamistapausten selvittelyssä näkyy myös usein, että vanhemmat eivät vedä yhtäköyttä vaan riitelevät keskenään, eivätkä aina edes suostu saman pöydän ääreen selvittämään asiaa. Esimerkkinä vanhempien yhteistyökyvyttömyys ei edesauta lasten sopimista ja toistensa kunnioittamista.

Vanhemmat: Ollaan uteliaita siitä missä ja mitä lapset puuhaavat. Puhalletaan yhteen hiileen keskenämme ja koulun sekä muiden tahojen kanssa. ”Hyvä kun teit lastensuojeluilmoituksen -> saatiin apua” - lastensuojeluilmoitus ja palvelutarpeen kartoitus on tarkoitettu tueksi ja avuksi, joskus perheen elämäntilanne voi olla ruuhkainen ja tiukka. Luottakaa viranomaisiin, sanoo Rasinangas. Tuntekaa lastenne kaverien vanhemmat. Voitte perustaa luokan vanhempien tiimin. Miten vanhemmat puhuvat toisilleen tai toisista ihmisistä voi olla esimerkkinä ja mallina miten lapset käyttäytyvät toisiaan kohtaan.

Rajat ja rakkaus sekä arkirytmit, niillä pääsee pitkälle. Mitä pienempänä ne ovat kunnossa ja hallussa, sitä helpompi pitää rajoja kasvavien nuorten kanssa. Maali on meillä kaikilla yhteinen ja sama, että voidaan hyvin. Varo myös puhumasta ikävästi toisista vanhemmista tai opettajista, lapsi/nuori sisäistä ja imee asennetta.

Seuraavaksi Arja Fagerholm, Kuivasrannan päiväkodin johtaja, kertoi kiusaamiseen liittyvistä asioista päiväkodin arjessa.

• Pienten lasten ymmärrys kiusaamisesta on erilainen, kiusaaminen tarkoittaa lapsille monia eri asioita ja päiväkodin henkilöstöltä vaaditaan herkkyyttä tietää onko kyse oikeasta kiusaamisesta
• Päiväkotien etu on, että aikuisia on lapsia kohti enemmän
• Päiväkotilapset eivät kulje matkoja yksin, eli kiusaamista ei tapahdu matkoilla. Piilokiusaamista esiintyy silti, kiusaaminen tapahtuu tyypillisesti silloin kuin aikuinen ei sitä näe
• Ohjataan lapsia toivottuun käyttäytymiseen ja toivottuun kaveruuteen
• Kiusattu voi olla myös kiusaaja
• Opetetaan mikä on oikea ja väärä. Tunnekasvatusta esimerkiksi tunnetunti kerran viikossa
• Kiristys ”jos et tee näin mä en kutsu sua synttäreille", omitaan ja ostetaan kavereita, silmätikuksi ottaminen
• Aikuisten esimerkki tärkeä esimerkiksi miten puhutaan toiselle, millä äänensävyllä.
• Päiväkodeissa lähin kumppani ovat vanhemmat
• Päiväkodeissa on ryhmäytymistä, kiva-porukka hengen korostamista positiivisuuden kautta. Jollain tasolla pitää osata olla kaikkien kaveri päiväkotiympäristössä. Kotona voi sitten olla sydänystävät.
• Tuen tarpeessa oleviin lapsiin liittyen korostetaan kaikkien omia taitoja ja jokaisen omia harjoiteltavia asioita. Ovat erilaisia jokaisella.
• Ohjaamisesta erilaisuuden sietämiseen ja hyväksymiseen on hyviä kokemuksia, erityislapsia ja kehitysvammaisia otettu kaveriksi
• Myös tasa-arvokasvatus ja sukupuolisensitiivisyys yksi keino estää kiusaamista

Pirjo Koret esitti Martinniemen koulun vanhempaintoimikunnan tekemän videon kiusaamistilanteista, joihin oppilailla on projektina tehdä onnelliset loput. Näyttelijöinä toimivat vanhemmat.

Vanhempien huolia käytetyissä puheenvuoroissa ja keskusteluissa: Uskaltaako tässä ekaluokkalaisen päästää kouluun? Neuvolasta saadaan paljon tietoa terveyteen ja ruokailuun liittyen, mutta kasvatukseen liittyviä neuvoja vähän ja niitä tarvitsevat joutuvat etsimään tietoa itse netistä. Neuvottiin hyödyntämään myös varhaiskasvatuksen ammattilaisia kasvatuskysymyksissä. Kiusaaja jää usein yksin ja ilman tukea. Mistä esimerkiksi ulkopuolelle jättäminen ja syrjiminen saa alkunsa, kuka sen päättää, että joku jätetään ulkopuolelle. Tulisi pyrkiä hyvän korostamiseen jokaisessa ihmisessä, myös kiusaajassa. Lapsille tulisi painottaa, ettei saa olla mitään sellaista asiaa, josta ei uskalla kertoa vanhemmalle tai luotettavalle aikuiselle. Vanhempien antamaa mallia korostettiin useassa puheenvuorossa.

Tilaisuuden lopuksi Pirita Satomaa käytti puheenvuoron ja kertoi kOuluvanhempien toiminnasta ja Vanhemmat voimavaraksi! -projektista. Hän kertoi Oulun alueellisen vanhempainyhdistyksen logon ja lyhenteen "kOuluvanhemmat" tarkoittavan "kaikki Oulun vanhemmat" eli mukaan toimintaan ja tapahtumiin ovat tervetulleita kaikki päiväkoti-ikäisten, peruskoululaisten ja toisen asteen oppilaiden vanhemmat perheineen sekä laisten ja nuorten osallisuuden ja hyvinvoinnin edistämisestä kiinnostuneet tahot.

Tulevia tapahtumia:

Oulun Poliisi: ÄLÄ KIUSAA konsertti on 17.5. klo 12-15 Ouluhallissa 7.-9.lk oppilaille, kutsut ja ilmoittautumisohjeet menneet kouluille.

Päihteiden vastainen tapahtuma on 30.5. klo 15-18 Kauppakeskus Valkeassa, mukana oululainen räppäri Sana, asiantuntijaständejä, Poikien talo, Byströmin nuorisopalvelut

Vanhempien päättäjäisillan kimppakävely ja piknik lauantaina 2.6. eri alueilla.

Alueelliset Hyvinvointimessut on 5.9. Länsituulen koululla Haukiputaalla