Terveiset vanhempainfoorumista 24.9.2019

30.9.2019

Lämmin kiitos tapahtumaan osallistuneille. Illan aikana vanhemmat tulivat nähdyiksi ja kuulluiksi illan tärkeissä teemoissa. Kaupungin asiantuntijat avasivat aiheita ja esitysmateriaalit löytyvät uutisen lopusta. Paikalla olleet vanhemmat olivat erittäin aktiivisia esittäen kysymyksiä ja mielipiteitään teemojen käsittelyn yhteydessä. Omakohtaisia ja tunteikkaita kokemuksia, varsinkin hyvinvointiteemaan ja inkluusioon liittyen, jaettiin illan aikana. Keskustelu jatkui vielä illan virallisen osuuden päätyttyäkin.


Tilaisuuden aluksi

Tilaisuus aloitettiin kahvittelun ja kuulumisten vaihdon merkeissä [illan ohjelma]. Oulun alueellisen vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Pirita Satomaa avasi tilaisuuden toivottamalla osallistujat tervetulleiksi. Samalla hän esitteli paikalla olleet Oulun alueellisen vanhempainyhdistyksen osallistujat sekä esitteli lyhyesti yhdistyksen toimintaa [esitys]. Suomen Vanhempainliiton johtokuntaan toivottaisiin uutta ehdokasta alueeltamme Päivi Pirneksen kaksivuotiskauden loppuessa tänä vuonna.

Aivoliittoon kuuluvan Suomen Kielipolku ry:n projektikoordinaattori Eija Heikuralle annettiin puheenvuoro kehitykselliseen kielihäiriöön liittyvän yhdistyksen toiminnasta. Pienen kielipolku oppaan voi tilata Aivoliiton sivuilta. Tarkoituksena on perustaa vertaistukiryhmä vanhemmille Oulussa ja sen tapaamiset olisivat pääkirjastossa.

Vanhempainfoorum järjestettiin yhteistyössä Oulun kaupungin Sivistys- ja kulttuuritoimen kanssa, yhteistyökumppaneina vanhempaintoimintaan ovat varhaiskasvatusjohtaja Ulla Rissanen ja pohjoisen alueen päällikkö Pirjo Koret.


Hyvinvointikoulu ja -päiväkoti

Hyvinvointiteemaa olivat alustamassa alueelliset suunnittelijat Tuula Herranen ja Susanna Hellsten [esitys].

Vanhemmat esittivät aktiivisesti kysymyksiä hyvinvointikonseptiin liittyen. Vanhempia kiinnosti, että missä mittakaavassa hyvinvointikonseptia on harjoitettu. Suunnittelijat kertoivat, että kaikki koulut ja päiväkodit ovat hyvinvointikouluja ja -päiväkoteja. Kokemuksellista hyvinvointitietoa on alettu kerätä kouluilla vuonna 2014 ja päiväkodeissa vuonna 2017. Konsepti on käytössä myös yksityisissä päiväkodeissa. 

Hyvinvointikyselyiden toteuttamisessa vanhempia huoletti erityislasten haasteiden huomioon ottaminen vastaamistilanteessa. Kuulimme, että päiväkodin yksiköissä hyvinvointikysely on käytössä tällä hetkellä isommilla lapsilla, sitä koekäytetään 3-4 vuotiaiden kanssa ja myöhemmin myös alle 3 vuotiaiden kanssa. Arviointimenetelminä ovat esimerkiksi peukut, hymynaamat ja värikoodit. Haasteita on koettu kieli- ja kulttuuritaustoihin liittyen arviointitilanteissa.

Keskustelun aikana kävi ilmi, että hyvinvointikoulu- ja päiväkoti näkyvät vanhempien suuntaan vielä verrattain vähän. Esimerkiksi vanhempien osuus hyvinvointikyselyiden läpikäymisessä kouluilla jää usein vähäiseksi. Poikkeuksiakin löytyy, kuulimme, että esimerkiksi Martinniemen koululla hyvinvointikyselyn tulokset on käyty läpi myös vanhemman edustuksen läsnäollessa ja rehtori on tiedottanut niistä myös muille vanhemmille. Opimme, että koulun tehtävä ja velvollisuus on kertoa kokemuksellisen hyvinvointikyselyjen työpajojen tuloksista ja niiden pohjalta sovituista koulu- ja päiväkotikohtaisista toimenpiteistä. Vanhempien mielestä tähän tulisi kehittää jokin sovittu malli, että se toteutuisi tasavertaisesti kaikissa kouluissa ja päiväkodeissa. Ulla Rissanen totesi, että kouluissa toimenpiteet nousevat usein yleiselle tasolle koko koulua koskevaksi, päiväkodeissa puolestaan lähemmäs lasten ja ryhmän arkea. Pirjo Koretin mielestä hyvinvointikyselyssä esiin tulleet asiat pitäisi pystyä purkamaan vanhemmille ja vanhempien viesti asiaan liittyvissä haasteissa oli tärkeä.

Vanhempien kertomien omien kokemusten kautta kuulimme, että koulujen tiedottamisen koetaan olevan liikaa rehtori- ja opettajariippuvainen. Tämä koetaan epäkohtana varsinkin alakouluikäisiin liittyen. Keskustelussa nousivat myös esiin hyvinvointikyselyn kautta esiintulevien asioiden resurssointikysymykset, esimerkiksi jos niissä ilmenee erityislapsen tai nuoren arjessa olevia haasteita käytännön toimissa. Opimme myös, että hyvinvointikoulu ja -päiväkotikonseptissa on kyse yhteisöllisyydestä ja yleisen tuen kehittämisestä, ei yksilötason toimenpiteistä. Kyselyt toteutetaan anonyymisti.

Vanhemmat kommentoivat, että heidän roolinsa kouluyhteisön kehittämisessä kyselyn kautta on tärkeä. Varsinkin alimpien luokkien oppilaiden kohdalla se on tärkeä, sillä kodin ollessa lapsen turvapaikka, epäkohdat kerrotaan yleensä kodeissa ja vanhemmat voivat sitten tuoda näitä asioita esiin heille suunnatun kyselyn kautta. Erään vanhemman mukaan hyvinvointikoulun ja -päiväkodin arvot voisi tiivistää sanalla sopusointu.


Tuen toteuttaminen varhaiskasvatuspalveluissa, Inkluusion ilot ja surut Oulun kouluarjessa

Inkluusiota meille avasi alueellisen tuen palveluvastaavat Ulla Netsäinen ja Pirjo Pylväs. [varhaiskasvatus, perusopetus]

Varhaiskasvatuksessa on käytössä henkilökohtainen vasu, eli varhaiskasvatussuunnitelma, jossa käydään läpi lapsen vahvuudet, kiinnostuksen kohteet, tuen tarpeet, sekä kuinka lasta tuetaan. Sen lisäksi tehdään myös ryhmäkohtainen vasu. Jos vanhempien kanssa käydyissä keskusteluissa herää huoli, hyödynnetään moniammatillista yhteistyötä varhaiskasvatuspalveluissa. Käytössä on positiivinen pedagogiikka, jonka mottona on "Rakastavin lämpimin silmin, hyväksyvästi".

Oulussa on käynnissä pilottina mentoriopettajatoiminta. Mentoriopettaja vierailee koululla 2-4 viikkoa ja siirtyy sitten seuraavaan kouluun. Mentoriopettajan kanssa on tarkoitus löytää malleja, joita koulu voi toteuttaa itsenäisesti hänen käyntinsä jälkeen. 6.-luokkalaisten siirtyminen seiskalle on tärkeä nivelvaihe, halutaan siirtää alakoulussa hyvin onnistuneet asiat myös yläkouluun. Pilotilla on rahoitus tämän lukuvuoden. Oulun kaupungin hyvinvointisalkussa kerrotaan mentoriopettajista: ”Työ painottuu tuen tarpeen riskien ennaltaehkäisevään työhön. Mentoriopettaja voi toimia samanaikaisopettajuutta kehittäen ja mahdollistaen opetusryhmien jakamisen pienempiin kokonaisuuksiin tai jakotunteihin. Tarkoitus on kehittää oppilasryhmien toimintaa ja pedagogisia toimintamalleja. ”.

Opimme, että tuen tarpeen selvitykset tehdään kouluilla maaliskuussa, koulu tekee esitykset palveluvastaaville, jotka huhtikuun alussa tekevät kierroksen kouluilla. Arviossa tehdään päätös, pienennetäänkö ryhmäkokoa vai annetaanko avustaja. Tällöin selviää, muodostetaanko pienryhmää vai ei, sen suuruus sekä miten toimitaan niiden oppilaiden kanssa, joille ei ole pienryhmäpaikkaa.

Vanhempien keskuudessa nousi vilkasta keskustelua resurssien riittävyydestä erityisoppilaiden tukemiseen inkluusiomallissa. Vanhemmat kokevat, että kaupungilla on todellinen resurssipula, ja jos vanhempi ei vaadi tukea, sitä ei saa. Jos lisäresursseja saadaan, nousee lapsiryhmän koko vastaavasti. Vertaistukiryhmät ovat tärkeitä erityislapsiperheiden vanhemmille, esimerkiksi Leijonaemot. Vanhemmat ovat väsyneitä haasteellisessa arjessa, eivätkä jaksa taistella. Vanhemmat myös näkevät varhaiskasvatuksen työntekijöiden uupuvan. Ulla Rissanen vastasi resurssiasiaan, että varhaiskasvatuksessa sijaisista on pulaa, mutta sairauspoissaolot eivät ole kasvaneet, vaan alentuneet.

Oulu on vahvasti inkluusiomallin kannalla. Kaupungilla on 126 avustajaa, 450 lapsen kohdalla ryhmää on pienennetty 2-7 lapsella. Nähdään tärkeämpänä, että erityislapsi toimii ja on osa ryhmää omalla lähikoululla tai päiväkodissa sen sijaan, että lasta kuljetettaisiin kauas erityisryhmään. Myös vanhemmat kommentoivat, että inkluusio on ja pysyy, mutta avoimuutta tarvitaan eikä päätöksiä saa tehdä salassa. Vanhemmat haluavat tulla kuulluksi ja päätökset on tehtävä yhteistyössä. Päättäjiltä toivotaan asioiden avaamista ja avointa keskustelua. Vanhemmat ovat myös huolissaan hiljaisemmista lapsista, kuuluuko näiden joskus ”luottopakeiksikin” nimettyjen ääni kouluyhteisössä?

Tunteikkaan keskustelun lopuksi varapuheenjohtajamme Vesa Ilola esitteli Suomen Vanhempainliiton Yhdenvertaisuusasiantuntijan Aslak Rantakokon, joka on Sari Haapakankaan kanssa ajanut yhdenvertaisuutta Oulussa neljä vuotta. Oman osuutensa lopuksi Aslak kiitti Oulun kaupungin väkeä vaikean aiheen käsittelemisestä. Tunnetta pitääkin keskustelussa olla, mutta yhteistyöllä asioita viedään eteenpäin. Aikuisten tehtävä on huolen hälventäminen siitä kuinka minun lapseni pärjää.


Turvallinen Oulu-hanke

Projektijohtaja Kati Kaarlejärvi sekä Sivistys- ja kulttuuripalveluiden hyvinvointipäällikkö Arto Willman olivat kertomassa miten Turvallinen Oulu -hanke näkyy koulujen ja perheiden elämässä [esitys]

Turvallinen Oulu -hankkeen myötä on perustettu Nopsa-tiimi. Nopsa-tiimiin voi ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä ja sieltä ohjataan tarvittaessa oikeaan paikkaan. Tukena on asiantuntijaryhmä, joka tuntee palvelujärjestelmän. Esille tuli Gutsy Go ja sen seuraava ensi ilta on 4.10, johon tulee sosiaaliseen mediaan ilmoittautumislinkki.

Kati Kaarlejärvi kertoi hankkeen syntyvaiheista ja viittasi Oulu-lehden artikkeliin, jossa kerrottiin kouluterveyskyselyn tuore tilasto, että jopa kolmannes vastanneista Ou­lu­lai­sis­ta kah­dek­sas- ja yh­dek­säs­luok­ka­lai­sis­ta ty­töis­tä kertoi kokeneensa häi­rit­se­vää ah­dis­te­lua ja eh­dot­te­lua vii­me ja tois­sa ke­vään vä­lil­lä.

Vanhempia kiinnosti Turvallinen Oulu -hankkeen ammattilaisten koulutukset, kenelle koulutus on tarkoitettu. Kati Kaarlejärvi vastasi, että rahoituksen vuoksi se on kohdennettu varhaiskasvatuksen ja oppilaitosten henkilöstölle sekä johtajille. Muun rahoituksen turvin koulutuksia voisi avata myös esimerkiksi Oulun nuorisotyöntekijöille. Vanhemmat kiittivät, että kauan suunnitteilla ollut projekti on vihdoin lähdössä käyntiin, nuorilla on ollut pitkä odotusaika.


Lopuksi pohdinta ja tulevia tapahtumia

Tilaisuus osoitti, että keskustelulle ja teemojen avaamiselle löytyy tarvetta. Toiveissa on jatkaa yhteistyötä aiheiden tiimoilta Oulun kaupungin kanssa ja ehdottaa sekä työstää ideoita aiheiden käsittelyyn erilaisin tavoin. 

Oulun alueellinen vanhempainyhdistys on mukana ilmaisessa kokoperheen Lapsen oikeuksien -tapahtumassa lauantaina 16.11. kello 10.00–15.00 Ainolan puistossa. Pienemmistä tapaamisista ja treffeistä ilmoitetaan kotisivun etusivulla ja Facebook ryhmässä. Yhdistyksen vuosikokous oon helmikuussa 2020. 

Tervetuloa mukaan ja vaikuttamaan!